Viime aikoina näiden ikuisuuksia keskeneräisenä olleiden tekeleiden hiljalleen valmiiksi tekemisen ohella olen koko ajan aloittanut kaikenlaista muuta uutta, jotka myös ovat kesken... Kun ei nyt oikein tuo aikani tunnu riittävän joka juttuun... Kumma juttu, kun jaloissa pyörii lisäksi 4 vee, 2 vee ja 5 kk muksut... ;) Noh, vaneritöitä olen "taiteillut", pitälti Violetin blogissa olleiden töiden innoittamana, ja näissä kuvissa tuo mansikkahillopurkki onkin likimain suora kopio Violetin purkista... Ei tosin työn jälki ole edes likimain niin hienoa, kuin Violetilla, mutta tunnistaa siitä nyt kuitenkin mitä sillä on haettu! :) Noita tekstillisiä kylttejä olen nyt innostunut tekemään 1:1 koossakin, kun jokusen jo minikoossakin tein. Minit oli tosin netistä printattu, ja balsapalalle liimattu, kun en ikuna olisi saanut niin pikkuista tekstiä kirjoitettua näillä hyppysillä... Näitä vaneritöitäkin on yksi tuolla kesken, kuva ja tekstit on hahmoteltu, ja hiukan aloitettu maalausta, mutta inspiraatio lopahti hetkellisesti... Ja ideat värien suhteen. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan...  Tässä siis kuvia:

.

Hillopurkin "lasiosa" vaatii vielä lakan päälle, mutta kun ei kaapista löytynyt kuin spraylakkaa, niin odottaa se sitten vielä kiiltoa. Toisen kyltin kengät ja saappaat on erikseen sahattu, viilailtu syvyyseroja, maalattu ja sitten liimattu kylttiin. Kuva ei vaan nyt kerro kaikkea. Kylläpä muuten onkin huono kuva, kirjaimetkin näyttää jotenkin katkonaiselta. Täytyy kyllä kaivaa se vanha kamera taas esiin, kun en selvästikään osaa tätä uutta käyttää.

Uusin villitykseni on virkkaus, joka on ollut neulomisen ohella suuren suuri peikko mulle aina. Jokainen joka minut on tuntenut kouluaikoina, tietää, että ei maailmasta surkeampaa käsityöihmistä löytynyt. Yhtäkään sukkaa tahi tumppua en koskaan saanut edes puolitiehen, puhumattakaan mistään haasteellisemmasta... Kaikki tekeleeni tyssäsivät jossain vaiheessa siihen, että opettaja säälivän näköisenä tutkaili epämääräisen muotoista, reikäistä villamöykkyä, ja ehdotti, josko hän vaikka sen päättelisi, ja sitten voitaisiin ommella se kiinni, laittaa sisälle pumpulia ja vaikka napit silmiksi... ;) Toiset tässä vaiheessa olivat omansa saaneet tehtyä, ja aloittivat jo uusia töitä....

Eli siis virkkauksen olen nyt opetellut kirjasta jota olen lukenut viimeisen kuukauden ajan uudestaan ja uudestaan, ja koittanut itselleni selvittää ihan ketjusilmukoiden teosta alkaen, miten se homma etenee... Useita aloitettuja töitä olen purkanut ja aloittanut uudestaan, ja nyt vihdoin olen päässyt jyvälle! Jippii!! Ystäväni Carita, joka myös on vasenkätinen, ja käsityöihmisiä, viime viikonloppuna selvitti isoäidinneliöiden tekoa, ja sen jälkeen olenkin yötä myöten virkkaillut. Kuvia pitäisi taas ottaa, kunhan nyt jotain saisin suunnilleen valmiiksi... Yllättäen mulla näitä virkkauksiakin on kolme projektia kesken, joita vuorotellen ehtiessäni aina virkkailen. Nälkä kasvaa syödessä. Nyt nukkumaan, tänään en enää ala virkkailemaan, hartiat kun on ihan jumissa.