Nyt tulikin tehtyä peräkanaa kolme postausta, kun en kaikkia viitsinyt laittaa yhteen, että päätyvät oikeisiin kategorioihin. Sain vihdoin aikaiseksi laittaa kuvia kahdesta kesän aikana tehdystä vaihdosta.

Meillä on vietetty kesälomaa, ja ensi viikon jälkeen taas palataan normaaliin elämänrytmiin. Silloin ehkä saan taas aikaiseksi näpertääkin jotain. Kyllä nytkin harvakseltaan olen aina jotain puuhannut, mutta pääsääntöisesti ajan on vienyt perhe-elämä. Kesälomajuttuja on touhuiltu, pikainen keittiöremontti tehty (keittiöstä tuli yhtäkkiä pirteän punainen...), siskoni parin viikon päästä olevia häitä olen junaillut ja sen sellaista. Edelleen on seuraavan kuukauden kaikki viikonloputkin täynnänsä ohjelmaa, keskimmäisen lapsen synttärit on ensi viikonloppuna, sitä seuraavana siskon polttarit, sitä seuraavana häät, ja sitten seuraavana on Leineperin syysmarkkinat, joihin pitää taas mennä tekemään löytöjä. Ja pian alkaa taas lasten harrastuksetkin, muskarit, satutanssit sun muut, puhumattakaan kerhosta joka jo viikko sitten alkoikin.

Kulunut viikko oltiin mökillä hämeessä, siinä ohessa käytiin parina päivänä shoppailemassa, poikettiin Seitsemisen kansallispuistossa ja vierailtiin sukulaisissa. Lapset oli mukana puusavotassa ja välillä ihmeteltiin pikkuruisia sammakoita mökin pihassa. Sainpa siellä taas hiukan eteenpäin noidanmökkiprojektiakin, josta kuvia myöhemmin. Kaikenkaikkiaan varsin rentouttava viikko, vaikka moni saattaa ihmetelläkin, miten kummassa kolmen pienen ja vielä pienemmän naperon kanssa voi mökillä olla rentouttavaa, kun vesi tulee keittöön kanisterista, saunalla käydään iltapesuilla, käydään pottaa tyhjentämässä ulkohuussissa jne... Mutta kun muutoin järjestää asiat sillä lailla mahdollisimman helpoksi, ja tekee lapsille selväksi mitä saa tehdä ja mitä ei, niin aika ihanaa se vaan on se mökkielämä. Täytyy silti myöntää, että yöllä en kyllä ulkovessaan lähtenyt, sen verran hiuksia nostattavaa oli illan hämärtyessä kaukainen suden ulvonta, että pinnistelin kyllä aamuun asti! :)

Siinäpä sitä meidän viime aikaiset kuulumiset pähkinänkuoressa. Tänne siksi näitä kirjoittelen, kun viime aikoina en ole jaksanut päivittää päiväkirjablogiani, niin saa sitten kaikki tutut ( ja tuntemattomatkin) lukea kuulumisia täältä edes... ;)

Ja jos tätä nyt lukee joku nukkisihminenkin, niin huomio huomio, tuolla jokunen postaus alaspäin on joulukalenterivaihdossa vielä neljä luukkua varaamatta!!

Kauhian kauan mulla aina menee ennen kuin saan näitä julki... Tämäkin vaihto tehtiin jo heinäkuussa, ja nyt jo sain esille nämä... ;) Osallistuin siis Hanniksen blogissa Kauhu ja Fantasiaswappiin, ja kun vihdoin enimmäkseen minun takiani pitkittyneen vaihdon paketti vihdoin saapui, ei voinut kuin hämmästellä ihmisten kekseliäsyyttä ja taitoa. Hannikselta tuli noidan peruspaketti, eli taikasauva, loitsukirja ja pääkallo. Tiinalta hirviön kallo ja taulu, Millalta hurja määrä kaikenlaista, kuvia, myrkkymarjoja, taikahelmiä, pääkallolippuaihiot... Piipalta tuli kuolaava lihansyöjäkasvi, kutistettu pää ja mustaa pitsinauhaa. Tässä kuvia saamistani "kauheuksista":

.

.

.

.

Itse tein swappiin loitsukirjoja, kristallipalloja, "muinaisia" karttoja, ja käärmeitä.

.

Hannikselle swapin emännöimisesta kiitoksena laitoin pienen pussin aarteita ja hämähäkkityynyn.

Kaikenkaikkiaan oikein kiva swappi! Suurin osa, ellei kaikkikin swapin sadosta päätyy tällä hetkellä työn alla olevaan noidan (tai velhon, en vielä tiedä, kumman...) mökkiin. Siitä kuvia jälleen kun saan aikaiseksi niitä ottaa...  :)

Osallistuin Johannan järjestämään nukkis- ja materiaalivaihtoon, ja ekana kuori tupsahtikin meille. Kuoresta nappasin seuraavaa:

Paljon kauan kaipailemiani nahka- ja pvc-paloja, joista talven pimeinä iltoina varmaan tulee väkerrettyä kenkiä ja laukkuja, pätkä nahkanyöriä, minimökki, kaulakoru, miekka ja jotain hylsyjä tai jotain... ;) 

Ja tässä se mitä tilalle laitoin:

Erilaisia kankaita, ohutta hopeanväristä piipunrassia, pari helmeä, nauhoja, kauluspaita, hattu ja pieni muistikirja.

Joulukalenteria olen alkanut suunnittelemaan, koska eihän tässä enää ole paljon mitään aikaa ennen kuin se taas on täällä... :) Systeemi on se, että joka minulle tekee luukkuja kalenteriin, saa minulta vastineeksi myös saman verran luukkuja, tai jos ei omaa kalenteria aio pitää, niin kiitoslahjan, joka sisältää sitten nukkisaiheista tavaraa ja/tai materiaaleja, miten sitten sovitaankin. Marraskuun 28. pitäisi viimeistään olla luukut perillä. Jos haluat kalenteriin osallistua, jätä ilmoitus tähän postaukseen, niin otan vuorostani yhteyttä sinuun. Voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen nina.ahola@gmail.com.

Tässä on kalenterin varatut päivät:

1. Milla

2. Milla

3. Milla

4. Milla

5. Milla

6. Johanna

7. Johanna

8. Johanna

9. Johanna

10. Johanna

11. Desthea

12. Desthea

13. Desthea

14. Desthea

15. Desthea

16. Saoka

17. Saoka

18. Saoka

19. Saoka

20. Saoka

21.

22.

23.

24.

Heti juhannuksen jälkeen meillä tuli koko perhe enemmän tai vähemmän kipeäksi, oli korva- ja silmätulehdusta, flunssaa, kuumetta, hampaiden puhkeamisia, vauvarokkoa, keuhkoputkentulehdusta, rintatulehdusta ja jopa toinen koirista sai antibioottikuurin tulehtuneeseen jalkaansa... Pitkittynyt sairastelu huipentui nuorimmaisen (6 kk) kohdalla siihen, että hengitysvaikeuksien, hurjan liman erityksen ja niistä johtuvan syömättömyyden ja juomattomuuden takia oltiin maanantaista torstaihin sairaalassa tällä viikolla. Nyt on onneksi parempi, kiitos lääkehöyryjen, kortisonin ja antibioottikuurin. Kotiin saimme ventolinea ja babyhalerin, jonka kautta sitten saa tarvittaessa antaa apuja. Tänään jo onkin ollut helpompi päivä, ei ole enää kuumetta ja henkikin jo kulkee ihan hyvin.

Osallistuin Hanniksen Blogissa fantasia/kauhu- aiheiseen nukkisswappiin, ja sen lopullista palautuspäivää siirrettiin reilulla viikolla meidän sairastelujen takia. Nyt olen tänään paketin saanut lähtövalmiiksi, että saa maanantaina viedä heti postiin. Sen sisällöstä en vielä laita kuvia, odotellaan, että kaikki vastaanottajat saa pakettinsa, jotta jännitys säilyy.

Viime viikolla minusta tuli myös "julkkis"... Satakunnan Kansan toimittaja otti yhteyttä blogini kautta, ja toivoi voivansa haastatella nukkekotiaiheesta. Hän tuli käymään viime viikon keskiviikkona kuvaajan kera, ja torstaina oli juttu jo lehdessä. Oikein hyvä juttu tuli, vaikkakin yhden mittakaavavirheen sieltä bongasin. Liekö ollut painovirhe, kun siinä kerrottiin kuinka jotkut tekevät jopa nukkekodin nukkekoteja, joiden mittakaava on 1: 44... Joka siis olisi kuulunut olla 1:144. Mutta eipä tuohon varmaankaan kukaan muu, kuin harrastaja ole kiinnittänyt huomiota. Jossain vaiheessa, kun on aikaa, voisin vaikkakirjoitella koko jutun tännekin. Hullua on se, että tosiaan ihmiset sen jälkeen ovat tulleet sanomaan tyyliin "sinähän olet se, josta oli juttu lehdessä"... Ja tosiaan ihan oudot ihmisetkin. Ja moni puolituttukin on tullut kehumaan hyvää juttua. Ihan mukava, että tämäkin harrastus huomataan, jos poikisi vaikka uusia harrastajia. Ainahan on kiva tutustua uusiin ihmisiin, mielestäni koskaan ei voi olla liikaa tuttavia! :)

Tähän loppuun laitan pari kuvaa joita otin sen jälkeen kun toimittaja oli käynyt. Kuvissa on myös lastenhuone- roombox, josta varmaankin teen vielä omankin postauksen, jotta pääseesoivaan kategoriaan. Tuon lastenhuoneen olen luvannut tyttärelleni, oman nukkekodin ekaksi huoneeksi. Sen ympärille alamme sitten liittää muita huoneita.

Tässä saunan ja kasvihuoneen väliin katettu herkkupöytä.

Tässä kuva saunan pukutilasta.

Tässä lastenhuone. Ja lopuksi laitan pari yksityiskohtaa. Kyltti puutarhasta, ja leivonnaiset tuoreimpia tekeleitä, niistä ei taida olla vielä kuvia täällä ennestään.

.

Suklaisia herkkuja, ja vähän mansikkaisiakin... Vai liekö kirsikkaista...

Viime aikoina näiden ikuisuuksia keskeneräisenä olleiden tekeleiden hiljalleen valmiiksi tekemisen ohella olen koko ajan aloittanut kaikenlaista muuta uutta, jotka myös ovat kesken... Kun ei nyt oikein tuo aikani tunnu riittävän joka juttuun... Kumma juttu, kun jaloissa pyörii lisäksi 4 vee, 2 vee ja 5 kk muksut... ;) Noh, vaneritöitä olen "taiteillut", pitälti Violetin blogissa olleiden töiden innoittamana, ja näissä kuvissa tuo mansikkahillopurkki onkin likimain suora kopio Violetin purkista... Ei tosin työn jälki ole edes likimain niin hienoa, kuin Violetilla, mutta tunnistaa siitä nyt kuitenkin mitä sillä on haettu! :) Noita tekstillisiä kylttejä olen nyt innostunut tekemään 1:1 koossakin, kun jokusen jo minikoossakin tein. Minit oli tosin netistä printattu, ja balsapalalle liimattu, kun en ikuna olisi saanut niin pikkuista tekstiä kirjoitettua näillä hyppysillä... Näitä vaneritöitäkin on yksi tuolla kesken, kuva ja tekstit on hahmoteltu, ja hiukan aloitettu maalausta, mutta inspiraatio lopahti hetkellisesti... Ja ideat värien suhteen. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan...  Tässä siis kuvia:

.

Hillopurkin "lasiosa" vaatii vielä lakan päälle, mutta kun ei kaapista löytynyt kuin spraylakkaa, niin odottaa se sitten vielä kiiltoa. Toisen kyltin kengät ja saappaat on erikseen sahattu, viilailtu syvyyseroja, maalattu ja sitten liimattu kylttiin. Kuva ei vaan nyt kerro kaikkea. Kylläpä muuten onkin huono kuva, kirjaimetkin näyttää jotenkin katkonaiselta. Täytyy kyllä kaivaa se vanha kamera taas esiin, kun en selvästikään osaa tätä uutta käyttää.

Uusin villitykseni on virkkaus, joka on ollut neulomisen ohella suuren suuri peikko mulle aina. Jokainen joka minut on tuntenut kouluaikoina, tietää, että ei maailmasta surkeampaa käsityöihmistä löytynyt. Yhtäkään sukkaa tahi tumppua en koskaan saanut edes puolitiehen, puhumattakaan mistään haasteellisemmasta... Kaikki tekeleeni tyssäsivät jossain vaiheessa siihen, että opettaja säälivän näköisenä tutkaili epämääräisen muotoista, reikäistä villamöykkyä, ja ehdotti, josko hän vaikka sen päättelisi, ja sitten voitaisiin ommella se kiinni, laittaa sisälle pumpulia ja vaikka napit silmiksi... ;) Toiset tässä vaiheessa olivat omansa saaneet tehtyä, ja aloittivat jo uusia töitä....

Eli siis virkkauksen olen nyt opetellut kirjasta jota olen lukenut viimeisen kuukauden ajan uudestaan ja uudestaan, ja koittanut itselleni selvittää ihan ketjusilmukoiden teosta alkaen, miten se homma etenee... Useita aloitettuja töitä olen purkanut ja aloittanut uudestaan, ja nyt vihdoin olen päässyt jyvälle! Jippii!! Ystäväni Carita, joka myös on vasenkätinen, ja käsityöihmisiä, viime viikonloppuna selvitti isoäidinneliöiden tekoa, ja sen jälkeen olenkin yötä myöten virkkaillut. Kuvia pitäisi taas ottaa, kunhan nyt jotain saisin suunnilleen valmiiksi... Yllättäen mulla näitä virkkauksiakin on kolme projektia kesken, joita vuorotellen ehtiessäni aina virkkailen. Nälkä kasvaa syödessä. Nyt nukkumaan, tänään en enää ala virkkailemaan, hartiat kun on ihan jumissa.

Pikku hiljaa valmistuu kaikenlaisia projekteja, jotka on olleet työn alla jo pitkään. Esimerkiksi tämän vaatekaapin sahailin jo viime syksynä nukkiskurssilla, ja on vain odotellut loppullista hiomista ja kokoamista. Saranat päädyin kiinnittämään liimalla,kun en tohtinut alkaa naulailemaan, ettei viime metreille mene koko kaappi hajalle... Väri on sekoiteltu akryyleistä ja laimennettu hiukan vedellä. Hyllyt ei ole vielä kiinnitetty, vaan kuvassa on vaan survottu juntturaan kaapin sisälle... On sen verran tiukkoja sovitteita, että pysyvät paikallaan kiinnittämättäkin. Suunnittelin, että olisin maalannut ovissa olevat urat vaaleammalla sävyllä, mutta se saa nyt ainakin toistaiseksi olla hyvä noinkin.

Tosi kivasti näkyy kuvassa ovien supersuoraan sahatut reunat... Tosiasissa ne nyt ei ihan noin kamalilta näytä livenä... Onneksi... :)

Kaapin sijoituspaikka ei ole vielä selvillä, kun jotenkin tuo väri on kumminkin suunnitelmissani hiukan epäsopiva mihinkään tulevan nukkisen huoneeseen... Miksikö maalasin sen sitten tuon väriseksi...? No kun teki mieli... ;) Sekin tässä harrastuksessa on mukavaa, että voi tehdä ihan mitä vaan ja miten huvittaa, eikä kukaan voi sanoa, että ei se nyt noi käy... Nukkiksen väki kun kovin hiljaista sorttia, ja tyytyy vain vaitonaisena siihen, mitä annetaan! :) "Live with it." Ja silleen...

Tässä nyt ensimmäiset minityöt ristipistoilla, kaksi ihan miniminityynyä ja seinälle ripustettava "lehtiteline". Oranssin sävyisessä tyynyssä olen käyttänyt liukuvärjättyä lankaa, oli aika herkullisen väristä. Nuo muut on pistelty vaan silkasta pistelyn ilosta, joten en vielä tiedä niiden lopullista tarkoitusta. Voi olla, että niistä vois tehdä vaikka isompia koristetyynyjä, jos tekis kankaasta reunukset niihin. Nuo kun kaikki on pistelty sellaiselle aidanauhalle. Hankin kyllä jo aidakangastakin, jos vaikka jotain vähän isompaakin tekis jossain vaiheessa. Ihan 1:1 töitäkin on alkanut pyörimään mielessä, mutta ei taida nyt tässä elämäntilanteessa aika antaa myöden.

.

Osallistuin Artun järjestämään vaihtoon, jossa hän laittoi liikkeelle kuoren, johon laittoi useampia tavaroita, ja josta listan ensimmäinen otti haluamansa tavarat ja laittoi tilalle saman verran/saman arvoista tavaraa, ja lähetti edelleen listan seuraavalle. Listan viimeinen lähettää kuoren sitten takaisin Artulle. Kuori saapui minulle viime keskiviikkona, ja tällaiset tavarat sieltä otin:  kukkopillin, hillopurkin, pääsiäiskoristeen, vetoketjun osasta tehdyn minisilitysraudan, jouluisen muoviliinan, kangastilkun ja erilaisia helmiä.

Tilalle laitoin tällaisia: vihermateriaalia, paksuja puurimoja, kahta koristenauhaa, erivärisiä minihelmiä, kaksi kranssiaihiota, kolmenlaisia kangaspaloja, retrohenkisen hatun ja sisustustaulun.

Tässä vielä lähikuva taulun tekstistä.

Muutoin onkin nukkisrintamalla ollut hiljaisempaa, kun keskeneräisiä töitä lojuu kaikkialla, ja aika on kulunut 1:1 kodin tuunaamisessa. Edellisenä viikonloppuna oli isommat lapset hoidossa, ja minä kävin hakemassa 15 purkkia maalia, 9 eri väriä tai laatua, ja tehtiin sellaisen "luukusta lukaali- tyylinen" 48 h remppa, 4kk ikäisen juniorin hoitamisen ja viihdyttämisen ohella. Uuden lookin sai mm ulkona terassin edusta, ja sisällä olohuone ja makkari. Otettiin iso riski, ja päätettiin maalata kamalien, jostain 80-90- luvun vaihteesta olleiden vinyylipintaisten tapettien päälle silläkin uhalla, että seuraavana aamuna saatetaan löytää ne lattialta rullalla... Lopputulos ylitti kaikki odotukset, ei ikinä uskoisi, että seinät on tosiasiassa maalattua tapettia... Muutos oli aikamoinen, kun molempien huoneiden alkuperäinen kuosi oli sellainen epämääräisen kirjava, vaaleaa kuviota vaaleassa tapetissa, siellä täällä klähmäjälkiä menneiden vuosien hämähäkki-, kärpäs- ja hyttystappajaisista, naulojen ja ruuvien reikiä ja kissojen raapimia riekaleisia kohtia... Maali toimi taianomaisesti, ja häivytti jopa ne naulojen reijät ja kissojen tuhojäljet. Tässäpä nyt muutama kuva ennen ja jälkeen!

.

.

Tässä sitten jälkeen...

.

.

.

Pakko selventää tuota makkarin maalausta sen verran, että päätettiin siis maalata sängylle pääty, jakun on nuo lasten sängyt tarkoitus siirtää muualle kun aika tulee, niin tuo kuvio maalattiin keskelle seinää, ja nyt kun siis meidän sänky on sivussa, niin näyttää vähän pöljältä... :)